Vaihteeksi muitakin, kuin vauvajuttuja. Nukuttuja (tai oikeastaan kyllä valvottuja :D ) öitä uudessa kodissa on takana nyt reilun seitsemän kuukauden edestä. Huh kun aika menee nopeasti, vastahan me muutettiin! Meillä ei ole televisiossa vilahtelevien sisustusohjelmien tavoin luksusta tai prameaa, ei hulppeita neliöitä eikä design-esineitä. Mutta on kivoja juttuja josta tykätään ja viihdýtään. Asunto on meille ensimmäinen yhteinen oma koti, ja myös koti johon vauvat syntyivät. Nämä seikat tekevät kaikesta vielä jotenkin erityisen merkityksellistä.
Jälkitunnelmia koko prosessista
Uudiskohde on asuntomuotona todella vaivaton ja helppo. Kaikenkaikkiaan myös uudiskohteen pintamateriaalien valinta oli ihan mieletön ja opettavainen kokemus. Tekisinkö jotain nyt toisin. Kyllä, varmasti. Muistan jonkun joskus sanoneen vasta kolmannen itse suunnitellun/rakennetun asunnon olevan sellainen, johon voi olla täysillä tyytyväinen. Eli tämähän oli vasta pintaraapaisu aiheeseen.
Tiukka aikataulu toi oman haasteensa valintoihin. Onneksi koko prosessin aikana yhteistyö eri tahojen kanssa oli suhteellisen vaivatonta. Osa valinnoista oli meille jotakuinkin selvillä jo ennen, ennen kun koko asuntoa oli edes löytynyt. Vuosien varrella muistilehtiöön oli tallentunut muutamia "sitten kun saan valita"-juttuja. Näitä olivat mm. keittiön välitilan kaakelit ja leveä lankkua muistuttava lattia. Muutamasta jutusta jouduttiin myös luopumaan tai muuttamaan suunnitellusta. Kylpy- ja kodinhoitohuoneen sekä wc:n seinäkaakelit oli ehditty jo valita ja osin laatoittaa - niihin emme voineet enää vaikuttaa. Onneksi rakentajan valinnat - suuret valkoiset laatat - olivat kuitenkin meistä varsin onnistuneet!
Takapihan terassia. Koko asunnon suosikkijuttu ja lempipaikka viime kesänä.
Etukäteen olin ajattelut valintojen tekemisen olevan haastavaa ja työlästä valtavasta vaihtoehtojen kirjosta. Yllättävää kyllä näin ei ollut vaan haastavimmaksi osoittautuivat rakennustekniset seikat esimerkiksi wc:n lattiamateriaalivalinnoissa sekä jonkin tietyn sävyn valinta esimerkiksi saman maalisävyn eri vaihtoehdoista. Se mikä näytti hyvältä kaupassa pienessä maalinäytteenpalasessa ei välttämättä ollut ihan sitä mitä haettiin levitettynä koko seinän leveydeltä. Myös kaikkien valintojen hahmottaminen yhdeksi kokonaisuudeksi tuotti jonkin verran päänvaivaa. Etukäteispohdinta siitä, mihin panostamme enemmän ja missä pihistetään, auttoi varmasti paljon. Samoin kun raskauden viimeinen kolmannes - asunto tuntui hyvin hyvin pieneltä asialta sen rinnalla, mitä elämässä oli muuten niiden kuukausien aikana meneillään.
Muiden kodeissa ihailen persoonallisia ratkaisuja ja sitä kuuluisaa jotain. Tykkään myös todella monenlaisista tyyleistä, jonka koen hieman hankalaksi pysyvämpiä sisustusratkaisuja mietittäessä. Oman asunnon kohdalla rohkeus todella radikaaleihin juttuihin petti ja koti on aikalailla tuttua ja turvallista. Vaaleaa ja neutraalia. Joku kutsuisi tätä järkevyydeksi toinen puolestaan tylsyydeksi. Itse en oikein tiedä. Makuuhuoneen maalaamatta jäänyt struktuuriseinä kaihertaa edelleen hieman mieltä. Toisaalta wc:n lattiaan olen vieläkin niin rakastunut, että mikäli se minusta on kiinni, samaa laattaa tulee löytymään myös seuraavasta asunnostamme. Jäin myös miettimään tällä hetkellä niin kovin trendikästä marmoritasoa keittiöön. Marmoritason lika/osumaherkkyydestä ja huokoisuudesta tuntuu olevan mielipiteitä laidasta laitaan. Ehkä seuraavaan asuntoon?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti